Syksyn pimeässä

Olen minä vielä täällä, vaikka postauksia ei ole kuulunutkaan. Ja juu, olen jotain saanut aikaiseksikin, en vaan ole saanut tänne niitä kirjattua. Pimeissä syksyn illoissa (voi kun tulis vähän lunta ) valmistuneita juttuja tulee nyt. Jonkin verran olen tehnyt paperista, kuten neilikkakranssin ja valoryijyn, mutta ne on vielä viimeistelyä vaille valmiit, joten niistä sitten myöhemmin. Sytykeruusujen teko on myös tuossa levällään, viimeistelyä vaille valmiina nekin. Neulepuolellakin on jotain viimeistelyä vaille valmiina, kuten yksi revontuli. Mutta on jotain tännekin laitettavaa.

Nämä sukat on neulottu kolmeen kertaan. Langasta en tiedä mitä se on, ostettu valmiiksi kerittynä ilman vyötettä. Sukkalangalta se kuitenkin tuntui, joten sukat siitä tuli. Ensin yritin tehdä jotain Cookie A. sukkamallia, mutta eihän tämä lanka siihen soveltunut, joten varren purin takaisin kerälle ja seuraavaksi kokeilin tähän reikäistä pitsisukkaa. Höh, ei se vaan sopinut siihenkään, joten päädyin tekemään sitten ihan perussukan ja tässähän nämä värit pääsevätkin oikeuksiinsa. Isolle miehelle isot sukat (tai siis ihan sopivat) kokoa 46. Painoa näille sukille ei paljon kertyny, vain 63 grammaa, mutta lankakin oli niin ohutta, että jopa kakkosen puikot tuntuivat isoilta.

Ensimmäisen kerran harjoittelin sitten villalangan virkkaamista sormilla. Kaksinkertaisella Teeteen alpakalla tein punaisen sävyisen tuubihuivin. Hauska tekotapa vaikkapa matkalle, kun ei tarvitse puikkoja tai koukkua. Aikaisemmin olen kyllä tehnyt sormivirkkaamalla liinan ja tämäkin oli niin hauskaa, että tein kaksi tuubia tai oli mulla kolmaskin jo melkein valmis, mutta sen langan sitten purin toiseen tarkoitukseen. Liukuvärjätty huvi on Novitan puroa

Novitan puroa oli jonkin verran jäljellä erilaisia jämäkeriä ja nöttösiä. Niistä halusin kanssa eroon ja nyt on yhdet huovutetut tumput pienen naisen käteen tai lapselle sopivat. Lapasten langat ovat kaikki revontulta, mutta toisessa kerässä oli hyvin hailakat sävyt verrattuna toiseen kerään, jonka värit aivan räiskyvät.

Ja vielä viimeisenä ne pienemmät jämät tuli virkattua patalapuiksi. Nuo kanttiset lappuset ovat kaksinkertaisia, joten eivät varmasti polta sormia, eikä tuo pyöreäkään ihan ohuelta tunnu, käytin nimittäin 2½ koukkua, joten tuli tiivis.